Puheenjohtajan palsta

Toukokuun blogi 29.5.2023

Päättyvän liittokokouskauden hallitus kokoontui viimeiseen kokoukseensa 4.5.23 ja otti kantaa eläkeläisten työllistämisasiaan (www.senioriliitto.fi). Tämän innoittamana kirjoitin mielipidekirjoituksen Keskisuomalaiseen. Se julkaistiin 24.5.23:

” Työnantajat, harkitkaa eläkeläisten palkkaamista.
 
Työelämä tarvitsee työntekijöitä. Eläkkeelle jäädään yhä terveempinä ja kokeneina. Toisaalta eläkkeelle halutaan ja uutta elämänvaihetta kaivataan, mutta tyhjää kalenteria ja työyhteisön menettämistä pelätään. 
Suomi on maailman koulutetuimpia yhteiskuntia ja siksi ihmetyttää, miksi meillä on eläkkeelle työntöä. Miksi koulutetut ja osaavat ikääntyneet kokevat työntöä eläkkeelle? 

Monelle sopisi osa-aikainen työ, määräaikaiset työsuhteet ja yrittäjyyskin kiinnostaa. 

Pitäisikö työelämän pelisääntöjä uudistaa niin, että ikäsyrjintä ja ikääntyneiden työssäkäynnin esteet poistettaisiin? Seniorit voisivat toimia nuorempien työpareina ja jakaa työssä saatuja kokemuksia. 

Työssäkäynnin jatkaminen ja työsuhteiden jatkuminen niille, jotka sitä haluavat, olisi yksi keino saada työntekijöitä aloille, joissa on työvoimavajetta. Myös ikääntyneet työntekijät tarvitsevat täydennyskoulutusta, mutta perusosaaminen heillä on varmasti kunnossa ja pitkä elämänkokemus antaa eväät ongelmien ratkaisulle. 
Hyvät keskisuomalaiset työnantajat miettikää, miten voisitte paikata työntekijävajettanne eläkeläisiä palkkaamalla.”

Hyvää kesän odotusta
Sirpa Teräväinen


⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Huhtikuun blogi

Keski-Suomen kansallinen senioripiiri täyttää 40 v.

Keski-Suomen Kansallinen Eläkeläispiiri ry:n perustivat 26.4.1983 seitsemän Keski-Suomessa toiminutta kansallista eläkeläisseuraa; Jyväskylän KES, Saarijärven KES, Korpilahden KES, Suolahden KES, Keuruun KES, Joutsan KES ja Jämsänjokilaakson KES.

Kansallisen Eläkeläisliiton Porin liittokokous 25. – 26.4.1982 päätti suosittaa, että liiton jäseninä voi olla myös rekisteröityjä piirijärjestöjä. Piirijärjestörakennetta kohtaan kentällä tunnettiin epäluuloja ja asia puhututti liittokokouksessa ennen päätöksen syntymistä.

Vuoden 1982 lopussa Kansallisessa eläkeliitossa oli neljä rekisteröityä piirijärjestöä: Helsingin piiri, Pohjois-Karjalan piiri, Satakunnan piiri ja Pirkanmaan piiri. Vuosina 1983 ja 1984 perustettiin kuusi uutta piiriä, joiden joukossa oli Keski-Suomen piiri. Loput piirit perustettiin 1987 mennessä, jolloin piirejä oli yhteensä 15. Tällä hetkellä senioripiirejä on 14.

Piirien talous puhututti koko valmisteluprosessin. V. 1983 liittovaltuusto päätti talousarvion vahvistamisen yhteydessä, että piirit rahoitetaan jäsenmaksun palautuksella rekisteröidyille piireille. Piirien keskeisiksi tehtäviksi määriteltiin koulutus ja eläkeläisseurojen yhteistoiminta.

Keski-Suomeen on perustettu vv. 1984 – 1997 kahdeksan senioriyhdistystä: Petäjäveden, Karstulan, Konneveden, Laukaan, Äänekosken, Kuhmoisten, Sydän-Suomen, Muuramen ja Tikkakosken yhdistykset, jotka ovat kuuluneet senioripiiriin.

Tällä hetkellä Keski-Suomen senioripiiri ry:n jäseniä ovat Jyväskylän seniorit ry, Jämsän seniorit ry, Karstulan Kansalliset seniorit ry, Keuruun seniorit ry, Laukaan seniorit ry, Muuramen Seniorit ry, Petäjäveden kansalliset seniorit ry, Saarijärven seniorit ry, Tikkakosken kansalliset seniorit ry ja Äänekosken kansalliset seniorit ry.

Senioripiirillä on kolme tehtävää; toimia liiton ja paikallisyhdistysten yhdyssiteenä, tukea paikallisyhdistysten toimintaa ja harjoittaa edunvalvontaa. Piirin toiminta rahoitetaan edelleen pääasiassa jäsenmaksupalautuksella, jonka lisäksi piiri saa koulutustukea opintokeskus Kansiolta ja STEA:n jäsenjärjestöavustusta kehittämistoimintaan.

Piirin puheenjohtajina ovat toimineet: 
2009 – 12 Pentti Niekka Jyväskylästä, 
2013 – 14 Heikki Palola Petäjävedeltä, 
2015 – 17 Matti Lahtinen Jyväskylästä, 
2018 – 20 Reijo Ekman Jämsästä, 
2021 Ilkka Niiranen Keuruulta 
2022 – 2023 Sirpa Teräväinen Jyväskylästä.

Kevätkokouksen avaus 27.3.2023
Puheenjohtaja Sirpa Teräväinen

Hyvä kokousväki!

Avaan piirimme kevätkokouksen tarkastelemalla toimintaamme kolmen teeman kautta:

1.Senioripiirin tehtävät:

1.     on toimia jäsenyhdistysten ja liiton yhdyssiteenä, joka tarkoittaa liiton ohjeiden mukaan, että jäsenyhdistysten tulee ensin kysyä neuvoa ja ohjeita epäselvissä asioissa piirihallituksen valitsemilta toimihenkilöiltä ja vasta sen jälkeen, jos piirin toimihenkilö ei osaa antaa vastausta, yhdistyksen toimihenkilö voi ottaa yhteyden liiton toimistoon. Tämä tarkoittaa, että piirihallituksen tulee löytää tehtäviin, kuten jäsenrekisterivastaava, nettisivuvastaava, koulutusvastaava, sihteeri jne. asiansa osaava henkilö, jonka tulee olla valmis antamaan aikaansa ja vapaaehtoistyöpanosta paikallisyhdistysten hyväksi. 

2.     on tukea paikallisyhdistysten toimintaa järjestämällä koulutusta, ohjaamalla paikallisyhdistysten toimihenkilöitä (lue edellä) ja tukemalla vapaaehtoistoimintaa. 

3.     on toimia alueellisena edunvalvojana (ikääntyvät ja eläkeläiset) ja pitää yhteyttä muihin eläkeläisjärjestöihin. Tämä toiminta on hoidettu suositusten mukaan pääasiassa KENin kautta. Uutena maakuntatasoisena edunvalvontaelimenä on aloittanut Keski-Suomen hyvinvointialueen vanhusneuvosto.

2.Keski-Suomen kansallinen senioripiiri suhteessa 13 muuhun piiriin:

1.     Piirimme on 8/14. Suurin piiri on Uusimaa, jossa jäseniä 4601, pienin Lappi, jossa jäseniä 398. Keski-Suomessa 1120 jäsentä 31.12.2022. 

2.     Piirien jäsenmäärän kehitys v. 2022: vain kolme piiriä Senioriliitossa kasvatti jäsenmääräänsä; Uusimaa +357, Helsinki +327 ja Keski-Suomi +108. Eniten jäsenmääräänsä menetti Pohjanmaa -241. Liiton kokonaisjäsenmäärä oli 24 510.

3.     Jäsenkysely 2023: Keski-Suomesta kyselyyn vastasi 128/3204 vastaajaa ts.11.4%. Keski-Suomi on mainittu raportissa useita kertoja onnistuneen yhdistystoimintansa ansiosta, esim. toimintaan osallistuminen on ollut aktiivista, tyytyväisyys jäsenten toiveiden huomiointiin yhdistysten toiminnassa, Keski-Suomesta ja Oulun piiristä löytyi keskimääräistä enemmän erittäin tyytyväisiä jäseniä.

4.     Kansiotuki piirin järjestämään koulutukseen 2022; Keski-Suomi sai eniten tukea 126 (2520€) tuntia, Savo-Karjala 120 ja Helsinki 112, suurin piiri Uusimaa sai vain 28 tuntia ja Pohjanmaa ei käyttänyt tukea lainkaan. 

5.     Jäsenjärjestöavustus 2023: Viisi piiriä haki Senioriliitolta tai sai vain 1000€ eli tuen suunnittelupäivän järjestämiseen. Yhdeksän piiriä sai kehittämishankerahan suunnittelupäivätuen lisäksi ja näiden joukossa oli myös Keski-Suomi, joka sai yhtensä 2500/3000€. Piiriämme vähemmän saivat meitä suuremmat piirit kuten Häme ja Satakunta. Jäsenjärjestöavustuksen jakoperusteena oli ensisijassa kehittämislähtöisyys.

6.     Vuoden senioriyhdistys 2022. Keski-Suomesta Jyväskylän seniorit ry sai tunnustuksen, joka jaettiin vasta toisen kerran. Tunnustusta haki kuusi piiriä siis kuudelle yhdistykselle, joista Jyväskylää suurempia yhdistyksiä oli vain Tampereen kansalliset seniorit. Muut olivat Nakkila, Salo, Keski-Espoo ja Kanta-Helsinki.

3.Yhteistyön merkitys

Senioriliiton, piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten toimintaa ohjaavat yhteiset arvot, joista haluan nostaa tässä yhteydessä esiin vain yhden; suoraselkäisyys, joka pitää ajattelussamme sisällä neljä asiaa; rehtiys, rehellisyys, lojaalisuus ja välittäminen. 

Toinen asia, joka raamittaa yhteistyötämme, ovat paikallisyhdistysten yhteiset säännöt, mallisäännöt, joissa yhdistyksen omana valintana on vain yhdistyksen nimi. Senioripiirejä sitoo yhteen samalla tavalla yhteiset säännöt, joiden nimissäkään ei ole muuta valinnan mahdollisuutta kuin maakunnan nimi.

Kansalaisjärjestöinä teemme kaiken vapaaehtoisin voimin kussakin yhdistyksessä yhteisellä osaamisella ja yhteisvastuullisesti. Tänä päivänä erilaisten osaamisten yhteensovittaminen ja hyödyntäminen on merkityksellistä. Erilaisesta osaamisesta ja ristiriidoista syntyy uusia oivalluksia ja innovaatioita. Piirissä paikallisyhdistysten erilaiset osaamiset synnyttävät yhdessä toimien lisäarvoa jokaiselle toimijalle. Se on osattava ottaa käyttöön.

Pienen ja heikon ei kannata hakeutua yhteistyöhön itseään heikompien kanssa, vaan yhteistyötä kannatta tehdä itseään vahvemman ja paremman kanssa. Tästä yhteistyöstä on mahdollista käynnistyä uusi alku positiiviselle uudistumiselle ja hyvän kierteelle. Itseään parempia ja vahvempia senioriyhdistyksiä ei kannata kadehtia, vaan käynnistää yhteistyö. Tärkeää on oppia toisilta ja kehittää uusia tapoja toimia matkimalla, jäljentämällä ja soveltamalla oman toimintaympäristön erityisyydet löytäen. Pitää uskaltaa tehdä toisin kuin muut. Pitää uskaltaa erottua.

Näillä kolmella teemalla haluan johdattaa teidät tärkeiden kevätkokousasioiden äärelle. 

Tämä kevätkokous 2023 poikkeaa edellisestä ja seuraavasta kevätkokouksesta, sillä tässä kokouksessa emme palauta mieliin vain viime vuoden tapahtumia ja hyväksy niitä, vaan tässä kokouksessa katsomme kolmeen seuraavaan vuoteen liittotasolla. Päätämme ehdokkaistamme Senioriliiton liittovaltuustoon, jotka käyttävät liiton ylintä päätösvaltaa liittokokousten välillä. Valittavien ehdokkaiden tulisi olla visionäärisiä, aloitteellisia ja kokonaisuuksia hallitsevia henkilöitä. Heidän kauttaan Keski-Suomen äänen tulisi kuulua ja näkyä. Heidän tulisi olla myös Senioriliiton lähettiläitä maakunnassa niin edunvalvonnassa kuin järjestötoiminnan kehittämisessä. Valtuutetuilla on käytössään ”työkalupakki”. He voivat tehdä aloitteita jokaiseen kokoukseen. He voivat tehdä kokouksessa muutosesityksiä, käyttää kannatuspuheenvuoroja ja tehdä kysymyksiä. Näillä työkaluilla he voivat vaikuttaa valtuuston päätöksiin.

Lisäksi päätämme ehdokkaan asettamisesta Senioriliiton liittohallitukseen. Liittohallitus on valtuuston päätösten valmistelija ja toimeenpanija. Se on liiton työrukkanen. Toivon, että liiton uusi ylin johto, joka valitaan liittokokouksessa Savonlinnassa kesäkuussa, luopuu seremoniaalisen johtamisen mallista ja keskittyy tiedolla johtamiseen Senioriliiton kehittämiseksi ja kaikkien hallituksen jäsenten osaamisen hyödyntämiseksi. Uskon, että uudessa hallituksessa tulee olemaan monenlaista osaamista, jolla on mahdollisuus synnyttää uusia hankkeita ja uudistaa Senioriliiton toimintaa sekä jatkaa kohti erinomaista visiotamme olla Suomen kiinnostavin senioritoimija.

Kokous on avattu.

Helmikuun blogi 20.2.2023

Kaikenikäisille hyvä Suomi! 
Nyt pitää kysellä ja nostaa ikääntyvien asiat pöydälle.

Nyt on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa oma ääni sellaiselle kansanedustajaehdokkaalle, jonka tekemiset ja vaalilupaukset ovat yhteneväiset Senioriliiton tavoitteiden kanssa.

Senioriliitto haluaa alla olevilla eduskuntavaalitavoitteillaan 2023 – 2027 nostaa seuraavat kuusi asiaa keskusteluun ja päätöksentekoprosesseihin:

Seniorit ovat mahdollisuus. Ikäystävällinen ja ikääntyneiden oikeuksia kunnioittava yhteiskunta on hyvä kaikille. Senioriliitto vaatii, että ikävaikutusten arviointivelvoite on kirjattava lakiin. Kaikenlaisesta ikäsyrjinnästä on päästävä eroon.

Vapaaehtoisten Suomi. Senioriyhdistyksissä ja kaikissa eläkeläisyhdistyksissä tehdään suunnaton määrä vapaaehtoistyötä. Yhdistysten toimintaedellytykset; toimitilat ja avustukset on varmistettava niin valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden taholta. Moni sosiaalinen innovaatio syntyy juuri järjestöissä.

Kaikenikäisten digiyhteiskunta. Kaikki palvelut digitalisoituvat, joka tarkoittaa, että ikääntyvien digi-osaaminen pitää varmistaa, jotta he voivat tasapuolisesti käyttää digitaalisia palveluja. Samaan aikaan on pidettävä huoli yhdenvertaisista palveluista niille, joille digitaalisten palvelujen käyttäminen on mahdoton. Digisyrjintä on ehkäistävä ja ikääntyvät saatava mukaan palvelujen suunnitteluun käyttäjäystävällisiksi.

Toimiva Sote-Suomi. Terveys- ja hyvinvointipalvelut tulee tuottaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksilla. Kela-korvausjärjestelmä on turvattava. Senioriväestön hyvinvoinnille tulee kehittää mittarit, joilla niiden vaikuttavuutta voidaan arvioida.

Monisukupolviset asumisratkaisut. Kotitalousvähennys, sen sisältö ja suuruus on tärkeä asia. Tästä kannattaa kysellä. Senioriliitto kannattaa erilaisten yhteisöasumismuotojen kehittämistä. Seniorit haluavat olla osa omaa asumisympäristöään, joka tarkoittaa sitä, että heidän ääntään on kuultava asumisympäristöjä rakennettaessa.

Kannustava eläkejärjestelmä. Verotuksen pitää olla oikeudenmukainen. Verotuksen lähtökohtana on oltava tasa-arvo työssäkäyvien ja eläkeläisten välillä. Yhteiskunta tarvitsee uusia kannustimia työssäkäyville ikääntyville.

Nyt, jos koskaan kannattaa tutkia ehdokkaiden vaalilupauksia ja mennä kyselemään, miten ja mitkä eläkeläisten asiat ovat ehdokkaan agendalla. Lupaukset harvoin toteutuvat, mutta meidän on tärkeä nostaa omia asioitamme esille ja saada ehdokas ottamaan asioista selvää. Tärkeä on saada nuoret ehdokkaat ymmärtämään, että Suomen on oltava hyvä kaikenikäisille. Me emme ole vähäpätöinen ryhmä äänestäjiä.  Meitä on 1.5 miljoonaa. Me emme voi olla unohdettu joukko ja siksi meidän on pidettävä meteliä itsestämme.

Hyvää vaalikevättä toivottaa,

Sirpa Teräväinen
puheenjohtaja

_____________________________________________________________________________

Tammikuun blogi 31.1.2023

Yhteistyössä ja avoimin mielin kesän liittokokoukseen

Tammikuu on viimeisessä päivässä. Päivät ovat pidentyneet. Valo on voittamassa pimeyden. Valo on hyvä enne yhteistyön vahvistumiselle – toisten näkemiselle ja kuulemiselle.

Tänä talvena, keväänä ja kesän alussa tarvitaan monitasoista yhteistyötä, sillä vuosi on Kansallisen senioriliiton liittokokousvuosi. 

Yhdistysten liittokokousedustajat
Senioriyhdistykset valitsevat kevätkokouksissaan omat edustajansa liittokokoukseen käyttämään oman yhdistyksen ääntä. Yhteistyökyky, yhteen hiileen puhaltamisen taito ja uskallus kontaktoida tuntemattomien kanssa on minimivaatimus, kun suostuu tehtävään.

Liiton ylin johto vaihtuu
Liittokokouksessa valitaan Senioriliitolle uusi puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja liittovaltuustolle puheenjohtaja. Kukaan ehdokas ei tule valituksi oman senioripiirin edustajien äänillä. Jokaiseen tehtävään valittava tarvitsee laajan kannatuksen, joka tarkoittaa kokousedustajilta ennakkoperehtymistä ehdokasasetteluun sekä keskustelua omassa senioripiirissä mm. siitä, millaisia visioita ehdokkaat esittävät liiton kehittämiseksi.

Jäsenet liittovaltuustoon 2023-26
Liittokokouksessa valitaan senioripiirien ehdotuksista liittovaltuuston jäsenet, jotka käyttävät liiton ylintä päätösvaltaa. Keski-Suomella on kaksi valtuustopaikkaa ja heillä varajäsenpaikat. Tarvitaan neljä henkilöä, jotka ovat kiinnostuneita päätöksenteosta ja joilla on halu vaikuttaa liiton tulevaisuuteen. Paikallisyhdistykset voivat tehdä piirihallitukselle ehdotuksia sopivista henkilöistä, jotka senioripiirin kevätkokous 27.3. valitsee valtuustoehdokkaiksi.

Valtuuston järjestäytymiskokous Savonlinnassa 8.6.
Jos uudet säännöt hyväksytään liittokokouksessa, uusi valtuusto kokoontuu heti kokouksen jälkeen valitsemaan valtuustolle varapuheenjohtajan ja uuden hallituksen varajäsenineen (8+8).
Valtuuston vaalilautakunnan jäseniltä edellytetään hyvää neuvottelutaitoa, jotta liittohallitukseen saadaan koko maata tasapuolisesti edustavat ja tehtävästä innostuneet henkilöt. Hallitus on liiton työrukkanen.

Aloitteet
Paikallisyhdistykset ja senioripiirit voivat tehdä liittokokousaloitteita asioissa, joilla halutaan muutosta liiton toimintaan. Keski-Suomen ja Uudenmaan kansalliset senioripiirit tekivät edelliseen liittokokoukseen aloitteen sääntöjen muuttamisesta. Se hyväksyttiin ja nyt Savonlinnassa tullaan päättämään uusista säännöistä. Aloitteita kannattaa tehdä.

Päätöksentekoon valmistautuminen edellyttää yhteistyötä, neuvottelutaitoa ja yhdessä pohtimista. Piirin puheenjohtajana toivon, että Keski-Suomessa pystytään avoimeen vuoropuheluun ja ehdokkaiksi valittujen tukemiseen. 
Senioriliitto tarvitsee idearikkaita, osaavia ja yhteistyökykyisiä päättäjiä. Kuunnellaan toisiamme ja yritetään vaihtaa silmälaseja, jotta näkisimme kirkkaammin.