Toimintasuunnitelma 2024
Hyväksytty piirin syyskokouksessa 20.11.2023
1. JOHDANTO
Keski-Suomen kansallinen senioripiiri toimii kymmenen jäsenyhdistyksen yhdyssiteenä ja tukee niiden toimintaa Senioriliiton linjausten mukaan. Piiri haluaa toimia jäsenlähtöisesti, modernisti ja muutoskyvykkäästi. Piiri haluaa estää jäsenmäärän vähenemisen ja saada yhdistysten jäsenmäärän kasvuun. Piiri haluaa lisätä senioritoiminnan näkyvyyttä ja parantaa yhdistysten tunnettavuutta.
2. JÄSENYHDISTYKSET JA HALLINTO
Keski-Suomen kansallisen senioripiirin jäseniä ovat:
Jyväskylän seniorit ry
Jämsän seniorit ry
Karstulan kansalliset seniorit ry
Keuruun seniorit ry
Laukaan seniorit ry
Muuramen seniorit ry
Petäjäveden kansalliset seniorit ry
Saarijärven seniorit ry
Tikkakosken seniorit ry
Äänekosken kansalliset seniorit ry
Piirin hallitukseen valitaan syyskokouksessa puheenjohtajan lisäksi 5-14 varsinaista jäsentä sekä 0-14 varajäsentä piiriin kuuluvista paikallisyhdistyksistä kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenen toimikausi voi yhtäjaksoisesti olla enintään kuusi (6) vuotta.
Keski-Suomen senioripiirin käytäntönä on ollut, että hallituksen muodostavat jäsenyhdistysten valitsemat edustajat ja varahenkilöt. Jyväskylän yhdistyksellä on ollut vaihtelevasti kaksi tai kolme edustajaa, Jämsällä kaksi.
Hallitus kokoontuu vuonna 2024: 22.1., 19.2., 29.4., 30.9. ja 9.12.
Liiton hallituksen ja valtuuston Keski-Suomen piiristä valituilla jäsenillä on läsnä- ja puheoikeus piirihallituksen kokouksissa.
Jäsenyhdistykset vastaavat piirikokousten järjestämisestä kukin vuorollaan. Piirin kevätkokous pidetään 18.3. Jämsässä ja syyskokous marraskuussa Muuramessa.
Piirin suunnitteluseminaari järjestetään 26.8.2024 Saarijärvellä.
Liittokokouskaudella 2023 - 2026 senioriliiton hallituksen jäsenenä on Eija Alakangas Jyväskylän senioreista ja Heikki Palola Petäjävedeltä on hänen varajäsenensä .
Liittovaltuuston jäseninä 2023 – 2026 ovat Arja-Leena Peiponen Saarijärven senioreista varajäsenenään Eila Sallinen Karstulan kansallisista senioreista ja Reijo Ekman Jämsän senioreista varajäsenenään Ulla Halttunen Muuramen senioreista.
3. JÄRJESTÖTOIMINTA
Jäsenlähtöinen, muutoskykyinen ja moderni toimintatapa uudistaa yhdistysten toimintaa ja lisää yhdistysten jäsenmäärää. Erityisen tärkeää Keski-Suomessa on, että pienet yhdistykset pystyvät estämään jäsenmäärän vähenemisen. Tavoitteena on uudistaa toiminnan sisältöä ja saada yhdistysten välisestä yhteistyöstä elinvoimaa jäsenyhdistyksiin.
Piiri pyrkii toteuttamaan kansallisen senioriliiton antamia ohjeistuksia.
3.1. Järjestötyön kehittäminen
Piiri tulee hakemaan liitolta STEA:lta anottua jäsenjärjestöavustusta.
Jäsenlähtöisiä kehittämishankkeita jatketaan:
Toimihenkilöpalvelutoiminnan kehittäminen piirin jäsenyhdistyksille
(Esim. sihteeri, kirjanpito, nettisivupäivitys, tapahtumanhallinta: tavoitteena voimavarojen yhdistäminen järjestöhallinnossa),
Naisten kerhotoimintakonseptin kehittäminen
(Suurin osa jäsenistä on naisia, kerhon ohjelma laaditaan naisten mieltymisten mukaan, tavoitteena on saada uusia jäseniä ja aktivoida samalla vanhoja jäseniä),
Usean yhdistyksen yhteinen virkistyspäivä -konseptin kehittäminen
(Päivä voi olla kevätretki, kesäpäivä yms., jonka tarkoituksena on vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia senioriarjesta sekä oppia tuntemaan naapuriyhdistysten jäseniä ja toimintaa vertaistukena myös vastuunkantajille).
Jäsenjärjestöavustuksella jatketaan myös hallituksen kehityskeskustelukierrosta.
3.2. Piirin koulutustoiminta
Kansallinen senioriliitto on toimintasuunnitelmassaan linjannut, että jokaisessa piirissä tulee järjestää vähintään neljä koulutuspäivää vuonna 2024. Piirin hallitus ja yhdistysten sihteerit tuottivat jäsen- ja tarvelähtöisen koulutusohjelman:
* Rohkeasti toimijaksi"-koulutusta
* Yhdistyksen viestintä, viestinnän uudet tuulet
* Luentopalvelut pienille yhdistyksille.
* Alustukset piirin hallituksen kokouksissa.
* Musiikki muistin ja mielen virkistäjänä
* Digikoulutukset : Jyväskylän Kristillisen Opiston (JKO) tiloissa keväällä.
Seniorit kohderyhmänä 10-12
3.3. Alueellinen hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistämistyö
Senioriliiton kaikilla piirijärjestöillä on hyvinvointialuevastaava, joka toimii sekä oman piirin hyvinvointialueen tiedottajana ja yhteyshenkilönä etenkin alueen vanhusneuvostoihin. Piirien hyvinvointialuevastaavien verkosto kokoontuu kolme-neljä kertaa vuodessa pääsääntöisesti Teams-yhteydellä. Verkoston kautta on mahdollista levittää hyviä käytänteitä alueille.
Hyvinvointialueen vanhusneuvostossa vuosina 2022–2025 on kolme senioriyhdistyksissä toimivaa jäsentä: Kaija Heikura Jyväskylästä, Reijo Ekman Jämsästä ja Eila Sallinen Karstulasta. Varajäseninä Sinikka Kurki Muuramesta ja Arja-Leena Peiponen Saarijärveltä.
Piiri tulee hakemaan hyvinvointialueelta järjestöavustusta seniorien terveyttä- ja hyvinvointia edistävään ennaltaehkäisevään työhön järjestöavustuskriteerien mukaisesti. Etsivän seniorityön konseptia tullaan kehittämään yksinäisyyden ennaltaehkäisemiseksi ja seniorien sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
3.4 Perinteet jäsenjärjestöjen voimavarana
Piiri järjestää perinteisen kirkkopyhän Jyväskylän Kuokkalan kirkossa.
4. VIESTINTÄ, MARKKINOINTI ja TIEDOTTAMINEN
Viestinnän tavoitteena on tehdä piiriä ja jäsenyhdistyksiä tunnetuksi ja siten edistää jäsenhankintaa. On tärkeää, että piirin nettisivujen päivitys ja kiinnostavuus pidetään hyvällä tasolla. Jäsenyhdistyksiä opastetaan omien nettisivujen uudistamiseen ja niiden aktiiviseen päivittämiseen. Piiri tulee kannustamaan jäsenyhdistyksiä liittymään sosiaaliseen mediaan ja hoitamaan ulkoista viestintäänsä myös tällä välineellä, joka on kustannustehokasta ja tavoittaa uudet eläkkeelle siirtyvät.
Patinaan pyritään saamaan enemmän juttuja Keski-Suomen yhdistysten toiminnasta. Senioripiiri kustantaa Patinan kaikkien paikallisyhdistysten kotikuntien kirjastoihin. Lehteä jaetaan messuilla, tapahtumissa ja yleisötilaisuuksissa.
Piiri osallistuu resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan Hyvinvointimessuille Jyväskylän Paviljongissa 6.- 7.4.2024. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan osallistumaan paikallisiin messutapahtumiin, mutta pääsääntöisesti ne maksavat itse osallistumismaksun.
Tärkeä paikallinen viestinnän väline on edelleen paikallislehti ja erityisesti paikalliset ilmaisjakelut, joihin jäsenyhdistysten tulee pitää hyvät mediasuhteet. Alue- ja paikallisradiot sekä TV on tärkeä muistaa, kun piirin ja paikallisyhdistyksen tapahtumista ja edunvalvontateemoista viestitään. Senioriliiton hallituksen kannanottojen muokkaaminen paikalliseksi ja alueellisiksi mielipiteiksi on tärkeä edunvalvonnan muoto.
Piirin sisäinen viestintä hoidetaan KILTA-jäsenrekisterijärjestelmällä sekä sähköpostilla.
5. VAIKUTTAMISTOIMINTA JA VERKOSTOYHTEISTYÖ
Piirillä on edustus Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta KEN:ssä. Hyvinvointialueen vanhusneuvostossa 2022 – 2025 on kolme senioriyhdistystaustaista jäsentä ja kaksi varajäsentä.
Neuvottelukunta tekee yhteistyötä hyvinvointialueen vanhusneuvoston kanssa ja järjestää maakunnallisen vanhusneuvostoseminaarin. Piiri tulee vaikuttamaan hyvinvointialueen järjestötyön organisointiin niin, että eläkeläisjärjestöt tulevat saamaan edustajansa järjestöjen asiantuntijaryhmään.
Keski-Suomen piiri on mukana neljän senioripiirin yhteistyöverkostossa: Keski-Suomi, Lappi, Oulu ja Pohjanmaa. Seuraavan tapaamisen järjestää Lapin piiri vuonna 2024 Torniolla syys-lokakuun vaihteessa.
6. TALOUS
Piirin taloutta hoidetaan syyskokouksessa hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Senioriliitolta saatava jäsenmaksupalautus (määräytyy piirin jäsenmäärän 31.12.2023 mukaan) ja piirin järjestämään koulutukseen saatava Kansio-avustus sekä STEA:n jäsenjärjestöavustus ovat pääasialliset tulonlähteet.
Piiri hakee STEAn jäsenjärjestöavustusta ja Kansiotukea koulutukseen. Lisäksi talousarviossa varaudutaan hakemaan avustusta Keski-Suomen hyvinvointialueelta seniorien ennaltaehkäisevään terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistyöhön.
Piiri ei peri jäsenmaksua jäsenyhdistyksiltä. Piiri ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja toimintansa tueksi. Piiri voi määrätä järjestämiinsä tapahtumiin osanottomaksuja.